Eikös olekin hieno ? Unohtakaa ylenmääräinen tomusokeri ja vinossa olevat koristeet. Ajatelkaa innostuneita poikia (10v ja 8v), jotka haluaisivat äidin tilaavan uuden keräilysarjan jatkonumerotkin, että päästään koristelemaan lisää. Siis, eikös olekin tosissaan hieno ?
Kaikki alkoi, kun Kirppu 8v tuli koulusta kotiin silmät innosta hehkuen. "Äiti, meidän pitää ostaa sellainen lehti, josta saa perhosmuotteja. Tehdään kakku!" Isoveli oli mainostanut lehteä koulumatkalla ja katseli silmät kirkkaana pikkuveljen takaa, miten käy.
Eihän tuollaiseen voi sanoa ei ?
Niinpä äiti sitten kiltisti kiersi muutaman kaupan verran, että löysi uuden "Koristeelliset kakut"-lehden tai ennemminkin kyse taitaa olla jonkunlaisesta keräilysarjasta. Jokaisesta osasta kuulemma löytyy jotain tarvikkeita ja muutama ohje kakun tai leivosten koristeluun, sekä jokunen perusresepti.
Ensimmäinen lehti oli tutustumistarjouksessa tosi halpa, alle 3 euroa, mutta jatko-osatkaan eivät ole ihan kamalan kalliita. Ilmeisesti hinta pysyy siinä alle 10 euron, mikä ei ole ihan kamala, kun ajattelee jokaisessa paketissa olevan ihan relevantteja tarvikkeita koristeluun. Yhdessä osassa tulee kuulemma jopa silikonimuotti, joiden kauppahinta liikkuu kympin molemmin puolin...Tämän numeron perhosmuotit otettiin heti käyttöön ja hyvin toimivat. Eivätkä edes olleet lähelläkään niin heppoiset kuin monet kaupoissa myytävät muovimuotit... Ihan hyvää laatua siis.
Kakkupohja löytyi meiltä valmiina. Minun teki tuossa mieleni kokeilla tiramisumuffinssien taikinaa pienessä kakkupohjassa, joten se oli jo tehtynä. (2 kananmunaa ja yksi keltuainen. Muuten pistettiin ainekset puoliksi ja voita vähän vähemmän) Väliin laitettiin yhtä lemppariani eli sitruunakreemillä höystettyä kermavaahtoa ja turkinpippuricrushia.
Koristelu ei oikein vastaa sisältöä, sen verran hempeä siitä tuli. Lähikaupasta ei nimittäin löytynyt kuin vaaleanpunaista marsipaania kuorrutukseksi. Kaiken lisäksi olin pihi ja ostin vain yhden pötkylän. Seurauksena oli liian ohut marsipaanilevy kakun kuorrutukseen, joten se vähän repeilikin. Poikien tahtia eivät pienet haasteet haitanneet ja koristelu onkin kokonaisuudessaan nuorten miesten käsialaa. Tehtiin pieniä marsipaaniperhosia uudella muotilla ja kierrettiin muutama marsipaaniruusu. Ruusuihin ripoteltiin uuden lehden mukana tullutta kiillettä ja perhosten päälle suihkutettiin toista.
Perhoset eivät kerinneet kuivumaan pystyssä pysyviksi, eikä tomusokeri sulamaan marsipaaniin. Niin kiire tuli saada kakku valmiiksi ja ottaa kuvat, ennen kuin innokkaat leipurit muuttuivat vielä innokkaammiksi maistajiksi. Oli herkkua...
