Toukokuu olikin kirjabloggausmielessä minulle todella mielenkiintoinen kuukausi. Ensinnäkin, aloittelin uutta yhteistyötä Elisa Kirjan kanssa ja bloggasin ensimmäisen kustantajalta ikinä saamani arvostelukappaleen. Toiseksi, toukokuusta tuli omassa historiassani ensimmäinen kuukausi, jolloin kaikki 9 lukemaani kirjaa ovat olleet sähköisessä muodossa... Saa nähdä, miten vahvasti tämä jää tavaksi. Epäilen, ettei jää viimeiseksi e-kuukaudeksi. Kolmanneksi, aurinkoisten kelien innostamana kyselin teiltä myös rantakirjapreferenssejä. Vastauksien ja oman preferenssini innoittamana päätin tehdä kesäkuusta kirjojen suhteen teemakuukauden, mutta siitä lisää vähän myöhemmin.
Luettuja kirjoja oli toukokuussa siis kaikkiaan yhdeksän. Niistä neljä luin englanniksi ja viisi suomeksi. Ranska jäi häpeäkseni tässä kuussa ihan paitsioon suurista suunnitelmista ja hyvistä päätöksistä huolimatta. Tai olen minä lukenut hiukan Baudelairea, mutten tarpeeksi kirjan loppuun saamiseksi.
Ja ne kirjat
Sansomin Winter in Madrid oli elämys monessa mielessä ja jäi mieleen myös viimeisen sivun jälkeen pitkäksi aikaa. Gillian Flynnin Gone Girl on monessa paikassa hypetetty ja kesäkuussa suomeksi Kiltti tyttö -nimellä ilmestyvä jännäri. Ihan on maineensa ansainnut ja varmasti monen valinta kesälomakirjaksi.Charlaine Harrisin Dead ever after -kirjan myötä tuli sanottua Sookielle hyvästit (ja samalla kerralla blogattua se osaltani viimeinen Brunokin). Kate Mortonin House at Riverton oli todellinen elämys, jota taidan sulatella vielä hetken ennen kirjoittamista.
Toukokuussa tutustuin myös osaltani uusiin suomalaisiin kirjailijoihin. Emmi Itärannan Teemestarin kirja oli ihana, mutta hiukan pelottava. Nina Hurman Yönpunainen höyhen taas oli genressään todella mielenkiintoinen tuttavuus. Petteri Hannilan Kaukamoinen oli laadukasta suomalaisfantasiaa, johon lukisin mielelläni jatkoa jossain vaiheessa. Markku Turusen Vaeltaja taas ei oikein sykähdyttänyt huolimatta tarkoista historiallisista yksityiskohdista tai ehkä juuri niiden takia.
Käännöskirjoista yritin (jälleen kerran) ymmärtää John Irvingin suurta suosiota hänen uuden Minä olen monta-teoksensa myötä.
Tietysti myös bloggasin edellisen kuun luettuja. Eeva Tenhusen Mustat kalat oli juuri oikeanlainen dekkari ja Deon Meyerin Kuolema päivänkoitteessa edusti genreään oikein mallikkaasti.
Palaillaan
MUISTATTEHAN, että Elisa Kirjan tutustumistarjouksessa saa ladata ilmaisen kirjan. Vaihtoehdot löytää täältä.
Ulkona paistaa kesäinen aurinko, joten nyt pitää lähteä nauttimaan. Palaillaan pian uudelleen rantakirjojen parissa !